Andriaana

Andriaana on suuri, ympäristöltään ja maastoltaan hyvin vaihtelevainen saari keskellä merta, kaukana ihmisten asuttamista alueista. Ilmeisesti jokunen laivareitti kulkee saaren läheltä niin, että mantereelta saarelle saapuneet koiraeläimet pystyvät sopivasti sattuessa uimaan laivalta saarelle. Saari on kuitenkin pysynyt piilossa nykyihmisten mielenkiinnolta, yhtäkään ihmisrodun edustajaa kun sieltä ei löydy.

Saarella on merkkejä ihmisasutuksesta, mutta rakennukset ovat rappeutuneita ja vanhanaikaisia. Yksikään saarella nykyään elävä asukas ei ole koskaan edes kuullut tarinoita saarella eläneistä ihmisistä. Ihmisten sijaan Andriaanalla on runsaasti erilaisia kasvi-, puu- ja eläinlajeja, raikasta vettä ja suojaa on saatavilla, joten olosuhteet ovat erinomaiset suuren koiraeläinpopulaation oleskelua ajatellen.

Ilmasto

Andriaana on siitä erikoinen saari, että sieltä löytyy niin ikiroudassa olevia alueita kuin lämpöisiä lehtimetsiäkin. Lämpötila vaihtuu varsin rankasti saaren pohjoispäästä etelään mentäessä.

Saaren vuodenajat eivät sen sijaan juurikaan eroa toisistaan. Andriaanassa siis ei ole mitään Suomen olosuhteiden kaltaisia talvia tai syksyjä, vaan ilmasto pysyy ympäri vuoden miltei samanlaisena.
Kun meillä täällä Suomessa on talvi, voi saarella esiintyä hieman tavallista useammin sateita, ja päivät voivat olla pari astetta vilpoisempia kuin kesäaikaan. Afuelin alueilla ei kuitenkaan koskaan ole hellesäätä tai Carmiksen metsissä sada lunta. Suomen kesän aikaan ilmasto on taas talvea parin asteen verran lämpimämpi ja sateita esiintyy vähemmän. Muutokset ovat kuitenkin niin hienoisia, että niitä tuskin huomaa.

Kasvillisuus

Kunkin lauman alueisiin kuuluu runsaasti erilaisia kasveja ja puita. Ei kuitenkaan ole mitään järkeä lähteä luettelemaan saaren jokaista kukkaa ja puulajiketta nimeltä, sillä Andriaanan kasvit myötäilevät melko pitkälti suomalaista kasvistoa. Mitään trooppisia kukkia tai palmuja saarelta ei löydy. On kuitenkin syytä mainita muutamia erikoiskasveja ja niiden käyttötarkoituksia.

Siniset, kauniskukintoiset ja makean makuiset kukat, joita löytyy lähinnä Carmiksen, Djalan ja Ederan lämpimiltä alueilta, ovat saavuttaneet suuren suosion andriaanalaisten keskuudessa lähinnä niiden humalluttavan vaikutuksen takia. Kukkia kutsutaankin nimellä ’kännikukka’. Ne vaikuttavat mieleen ja ruumiiseen alkoholin tapaan.

Saarelta löytyy myös runsaasti erilaisia sieniä, joista osa on ihan vaarattomia ja syötäviä, osa taas myrkyllisiä. Pieninä määrinä joidenkin myrkyllisempien sienten vaikutus on huumaava, ja voi aiheuttaa erilaisia hallusinaatioita, hilpeyttä, häiriöitä koordinaatiossa ja niin edelleen.

Ei pidä unohtaa myöskään monenlajisia rohdoskasveja ja yrttejä, joita niitä tunteva voi hyödyntää. Moniin eri vaivoihin löytyy helpotus kasveista. Onkin erittäin suuri etu osata erotella parantavat kasvit hyödyttömien joukosta, eihän sitä koskaan tiedä, milloin niitä tarvitsee.

Saaren alueet

Kartta saaresta. Kartan on piirtänyt hitodama Laran ohjeistuksen pohjalta (iso kiitos hänelle!). Klikkaamalla saat kartan näkymään suurempana!

Vaikka jokaisella laumalla onkin oma alueensa, saavat eri laumojen jäsenet liikkua toistensa alueilla muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ajantasaisimmat tiedot kulkurajoitteista eri laumojen alueilta voi lukea foorumin tiedotuso-osion laumatopickeista. Ne näkyvät vain rekisteröityneille pelaajille, joten tietoja päivitetään myös sivuston laumainfoihin.

Afuel

Afuelin alue sijaitsee saaren pohjoispäässä, ja on kylmien merivirtojen ansiosta ainaisessa ikiroudassa. Maasto on lumista ja varsin karua, ankeaa seutua. Siellä ei ole kovinkaan paljon kasvillisuutta saati saaliseläimiä, mutta joitakin sitkeitä ja kitukasvuisia kasveja voi löytyä lumen seasta. Saaliseläimistä Afuelin mailla viihtyvät lähinnä jänikset, porot ja pohjoisen linnut, kuten riekot.

Saaren aivan pohjoisin kärki on jäistä ja tuulista aluetta. Sisemmälle päin mennessä jäätikkö on paksua ja kantavaa, lumen peittämää tasaista maastoa. Mitä lähemmäs merta mennään, sitä ohuemmaksi ja vaarallisemmaksi jäätikkö käy. Aivan Afuelin reunajäillä ei kannatakaan kävellä, sillä varomaton kulkija putoaa helposti jäiden lävitse kylmään veteen ja hukkuu.
Jäätikkö päättyy lumiseen tasankoon, joka muodostaa pääosan Afuelin alueista. Leveä joki halkoo tasankoa. Tasangolta löytyvät myös kuumat lähteet, joissa on nimensä mukaisesti lämmintä vettä ja hieman sulaakin ympäristöä. Alueen itäreunassa, melko likellä jäätikön alkamiskohtaa seisovat massiiviset, lumihuippuiset vuoret, joiden luolastoista voi hakea suojaa.
Lähemmäs Befalasin alueiden rajaa mentäessä lumen seassa kasvaa myös lumista havumetsää.

Befalas

Befalasin alue on melko synkeää ja metsäistä seutua, joka sijaitsee aivan Afuelin kupeessa. Lähempänä saaren pohjoispäätyä havumetsä on lumista, mutta nietokset ohenevat ja lopulta katoavat kokonaan etelään mentäessä.
Befalasin synkeät metsät tarjoavat suojaa ja ravintoa lukuisille saaliseläimille, ja siellä saattaa hyvinkin törmätä paitsi hirviin, peuroihin, jäniksiin, oraviin ja erilaisiin lintuihin, myös karhuihin ja mäyriin.

Afuelin leveä joki jatkuu Befalasin maiden halki kaventuen lopulta leveämmänpuoleiseksi puroksi. Se tarjoaa viileää, raikasta vettä juotavaksi kulkijoille, vaikka toki metsästä löytyy myös pienempiä ja vähäpätöisempiä juomapaikkoja. Taitavammat voivat myös napata kaloja purosta.
Metsikön itälaidalla sijaitsee valoisa niitty, joka on muodostunut lauman kokoontumispaikaksi, ja jonka multiin on haudattu Befalasin johtajia jo useammassa sukupolvessa. Länteen mentäessä vastaan tulee suuri, mutaisa suo, jonka upottavia silmäkkeitä kannattaa varoa. Saaren itärantaa myötäilee korkea ja jyrkkä kalliomuodostelma, jota on joskus kutsuttu myös itsemurhakallioksi sen tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi.

Carmis

Carmiksen reviiri on lämmintä ja valoisaa aluetta, josta valtaosa on kauniin lehtimetsän peitossa. Alueisiin kuuluu myös suuri niitty, jolla kasvaa runsaasti erilaisia kasveja ja kukkasia. Carmiksen alueen eläimistössä viihtyvät niin jänikset, peurat, erilaiset villit kanalinnut, myyrät, hiiret sekä putouksen alle muodostuneessa suuressa lammessa uiskentelevat erilaiset syömäkelpoiset kalat.

Andriaanan länsirannikko muodostuu valtaosin kivikkoisesta, tuulisesta rantakaistaleesta. Terävät ja liukkaat kivet hankaloittavat kulkua karussa maastossa. Rannan vierestä alkaa kuitenkin rehevä lehtimetsä, jonka reunaan länsilaidalla avautuu laaja, kaunis niitty. Metsän keskiosassa kohisee vesiputous, johon Befalasin ja Afuelin maiden läpi kulkenut suuri puro päättyy. Putouksen alle on muodostunut kirkasvetinen lampi, jossa on raikasta vettä juotavaksi ja kaloja syötäväksi. Lammesta lähtee pienempiä puroja mereen ja saaren muihin osiin. Aivan metsän itälaidassa on pieni, tasaiseksi tallautunut sammaleinen paikka, jota kutsutaan nuotiopaikaksi. Nimestään huolimatta siellä ei kuitenkaan pala mitään nuotiota, paikalla ei näy edes mustuneita puita merkiksi siitä, että siellä olisi joskus sellainen ollut.

Djala

Djalan alueet kuuluvat Carmiksen kanssa samaan lämpöiseen ja miellyttävään vyöhykkeeseen, eikä kasvillisuus näiden kahden lauman mailla juurikaan poikkea keskenään. Lehtimetsää ja runsaita kasveja täälläkin. Myös saalista on tarjolla samaan tapaan kuin Carmiksen mailla.

Siinä missä länsiranta on kivikkoista ja vaikeakulkuista, on itäranta hiekkainen ja avara. Pitkä hiekkaranta myötäilee saaren rajoja Djalan alueita reunustaen. Lehtimetsän keskellä pönöttää vanha, lahonnut lato, jonka sisältä voi löytää kasoittain tunkkaisia ja osin homehtuneita heinäpaaleja. Djalan erikoisuutena voidaan pitää pientä saarta, joka sijaitsee lyhyen uimamatkan päässä rannalta. Saarella ei kuitenkaan ole mitään erikoista, kivikkoa ja kitukasvuista kasvillisuutta vain. Mainiot metsästysmaastot tarjoaa nurmikenttä, jonka pehmeään multaan kaniinien on helppo kaivaa pesäkolojaan. Löytyypä niityltä ravintoa muillekin saaliseläimille.

Edera

Kartanon pohjapiirros klikattavissa oikeaan kokoonsa. Pohjapiirroksen on taiteillut hitodama (iso kiitos hänelle!) pääosin ylläpidon ohjeiden pohjalta.

Edera on saaren uusin lauma, joten sen alueet ovat myös pienimmät. Ederan reviiri on saaren sydän, Djalan, Carmiksen ja yhteisten alueiden välistä saaren eteläpäästä löytyvä alue. Alkuperäiset alueet koostuivatkin lähinnä kartanosta ja sen pihapiiristä, mutta ederalaiset onnistuivat valloittamaan itselleen palan Carmiksen lehtimetsää sekä kylän. Nämä kaksi pientä aluetta takaavatkin ravinnonsaannin ja tilan riittävyyden lauman alueella.

Ederan kartano on yksi Andriaanan kuuluisimmista paikoista. Se on lauman tarkkaan vartioitu tukikohta, jonne ulkopuolisilla ei ole mitään asiaa. Kartano on kaksikerroksinen vanha, hieman kellertävän sävyinen rakennus, jonka kellareista löytyy hyllykaupalla erilaisia alkoholijuomia. Pihapiiri on melko iso ja ränsistynyt, sieltä löytyy ihmisten laittamia villiintyneitä istutuksia, puutarhavajoja sekä likaantuneesta valkoisesta marmorista rakennettu suihkulähde altaineen. Kartanon pihaa ympäröi aita, jonka pääportit aukeavat lehtimetsän kautta kylän suunnalle.

Kylä on alue täynnä pieniä, lähinnä yksikerroksisia pieniä puutaloja, jotka sisältävät kaikenlaista vanhanaikaista ihmistavaraa. Kylästä ei ole juuri iloa ravinnon kannalta, mutta se tarjoaa suojaa ja tarvekaluja laumalaisille.

Femor

Femorin alueet ovat äärimmäisen karut elää, niillä ei ole metsikköä niin paljoa, että saaliseläimet viihtyisivät siellä ainakaan pitkään. Andriaanan eteläranta on hiekkainen, kylän kupeeseen kiinnittynyt kaistale, jota on ihmisten aikaan käytetty jonkinlaisena satamana. Siellä on muutamia lahoja laitureita ja venevajoja.

Carmiksen kivikkorannan jatkoksi Femorin alueille nousevat kalliot, joiden kylänpuoleinen seinusta on täynnä pitkiä, sokkeloisia luolastoja. Femorlaiset ovat ottaneet luolastot tukikohdakseen.

Lahko

Lahkon itselleen valtaamat alueet ovat pienet ja vaatimattomat, mutta paremmat kuin ei mitään. Lahkolaiset ovat solmineet Djalan kanssa sopimuksen saaresta, jonka rantaan Lahkon tukikohta, laiva, on rantautunut. Lahkolaiset saavat käyttää karua saarta hyväkseen vapaasti, eikä laivaan ole asiaa muilla kuin lahkolaisilla - sen vartiointi kun on Ederan kartanon turvallisuusluokkaa. Laiva on koiraeläimille reilun kokoinen paatti, muttei kuitenkaan mikään monikerroksinen risteilijä. Sieltä löytyy suojaa, hieman ihmisten ruokaa, esineitä ja nautintoaineita, joita lahkolaiset voivat hyödyntää.