Andriaanan alkuvaiheet ovat pimennossa luultavasti ikuisesti, sillä kukaan enää elävistä ei ole kuullut edes suvussa kiertäneitä tarinoita saaren ajoista ennen laumojen ensimmäisiä tiedossa olevia alfoja. On vain muutamia asioita, joita ollaan voitu päätellä saaren nykyisen tilan perusteella. Joskus saarella on ollut ihmisiä, jotka ovat rakentaneet kartanon ja kylän rakennukset. Jokin on kuitenkin saanut ihmiset lähtemään ja olemaan palaamatta. Jossain vaiheessa koiraeläimet ovat lisääntyneet niin runsaasti, että niistä on tullut saaren perusväestöä ja ne ovat perustaneet laumoja, jakaneet alueita ja niin edelleen.


Jostain syystä saaren tuohon aikaan melko pieni koiraeläinpopula alkoi jakautua laumoihin. Niitä syntyi neljä, ja saari jaettiin osiin näiden laumojen kesken. Lisäksi jätettiin vielä yhteisiä alueita, joita yksikään lauma ei syystä tai toisesta halunnut tai uskaltanut asuttaa.

Afuelin ensimmäiset jäsenet olivat Fealicy (Tucci) ja Piklo (Lara). Fealicy otti laumalleen Andriaanan kylmät alueet, ja koska lumihangessa liikkuessa on eduksi se, että turkkikin on valkoinen, siitä kehittyi laumalaisten tunnusmerkki.

Befalasin ensimmäisen alfan henkilöllisyys on hukassa, mutta hänen ohellaan laumaan kuuluivat Vivieth (Tucci) sekä Hevioso (Lara), joista toinen, Hevioso, nousikin myöhemmin lauman johtoon. Koska Befalasin alueet ovat kovin synkät, muodostui kriteeriksi tummansävyinen turkki, joka katoaa metsään mainiosti.

Carmista puolestaan nousi johtamaan Viento Jinete (Teeny), jonka alueisiin kuului lämpimiä, valoisia alueita kuten lehtimetsä sekä vesiputous. Koska Jinete itse oli ruskeansävyinen, se päätti, että myös muiden laumaan kuuluvien tulisi sopia sen väritykseen.

Djalan johdossa keikkui Nicci (Kirppu), joka sai omistukseensa metsää, nurmikenttää ja muuta sellaista. Koska miltei kaikki värit oli jo käytetty, nousi djalalaisten ulkonäössä pintaan koristus sekä vaatetus. Siispä Djala otti ne tunnusmerkikseen.


Neljä laumaa eli sulassa sovussa aikansa, ja saari vaikutti suorastaan ihanteelliselta paratiisilta, jota koiraeläinten oli hyvä asuttaa. Andriaanaan alkoi saapua väkeä ympäröiviltä mantereilta. Suurin osa ajautui sinne vahingossa, mutta kun samaan soppaan työnnetään turhan monta lusikkaa, mutkistuvat asiat yleensä melkoisesti. Niinpä saarelle ui meren yli Misery (Lara), Hevioson veli, joka myöhemmin otti itselleen lisänimen Musta. Miseryn mukana tuli myös Lahko, ja uros alkoi oitis sotkea pakkaa.

Misery tapasi hyvin pian Viviethin sisaren Kisyethin (Tucci), jonka kanssa ystävystyi. Kisyeth kääntyi Lahkoon, ja siitä alkoivat Lahkon parhaat vuodet. Vaikka lahkolaisia nykyään onkin toki suurempi määrä kuin tuolloin, sen asema oli alkuaikoina vankempi ja kaikki palvelijat olivat täydellisen uskollisia Herralleen.

Miseryn ja Kisyethin maine kiiri kauas. Kaksikko kulki saarella käännyttäen, uhraten ja kohottaen Herran asemaa entisestään. Tuohon aikaan kaikki tunsivat vähintäänkin Miseryn nimen, eikä ihme, uros kyllä teki itsensä mahdollisimman hyvin tunnetuksi. Samoihin aikoihin nostivat myös ensimmäiset Lahkon vastustajat päätään – Hevioso ja Vivieth eivät pitäneet sisarustensa puuhista alkuunkaan.


Nopeasti Lahkon vaikutus alkoi näkyä myös laumojen toiminnassa. Djalan alfa Nicci pakotettiin lahkolaiseksi, ja uros alkoi hyvin nopeasti menettää itseään yhä enemmän ja enemmän Herralle. Laumaansa suojellakseen Nicci nimitti Gaeryn (Tucci) Djalan johtoon ja luopui itse asemastaan.

Gaery johti laumaa hyvin, mutta tälläkään kertaa ei Djalan alfan ura ollut kovinkaan pitkä. Kävelyreissullaan Gaery sattui epäonnekseen törmäämään Miseryyn, jonka kanssa ajautui taisteluun. Misery sai viskattua vastustajansa alas pitkin mäkeä, jota alas kieriessään Gaery törmäsi selkä edellä kiveen halvaantuen. Misery repi uroksen vatsanahan auki ja lausui rukouksensa Herralle. Koirasusi jätti Gaeryn kuolemaan hyvin tuskallisella tavalla ennen kuin tämä menettäisi sielunsa Herralle. Gaeryn onneksi paikalle sattui kuitenkin Befalasin alfa Hevioso. Gaery ehti pyytää Heviosoa etsimään käpäliinsä Foxy Lady-nimisen (kitty) naaraan, jonka kanssa Gaery tuolloin seurusteli. Hevioson tuli siirtää alfanpaikka Foxylle. Uros toteuttikin lupauksensa, ja niin Foxy Lady nousi johtoon.

Myöhemmin Foxy Lady nimitti Kallon (icp) alfaksi ja jätti paikkansa tälle. Kallo ei kuitenkaan viihtynyt alfan tehtävissä kovinkaan kauaa - se nimitti hetkellisesti käskynhaltijakseen Yelenha Verimerkin (Tucci), josta myöhemmin tuli ihan alfakin. Yelenhan johdettua laumaansa hetken aikaa yksin, rantautui saarelle myös sen sisar, Serenha Käärmeensilmä (Mystical dragon). Sisaruskaksikko päätyi johtamaan laumaa yhdessä.


Kovinkaan monelle eivät Kisyetin ja Miseryn varsin läheiset välit varmasti jääneet epäselvyydeksi, niin paljon nuo kaksi toistensa seurassa liikkuivat. Ei siis ollut ihmekään, kun Kisyethille syntyi pentu, pieni mustaturkkinen uros, jonka isä Misery oli. Noihin aikoihin Misery oli kuitenkin liikkunut paljon omillakin asioillaan ja Kisyeth oli tavannut Blood Pawin (Cutte), johon oli vuorostaan rakastunut. Kun Misery sai kuulla kaksikon seurustelusta, sen ja Kisyethin välit kylmenivät huomattavasti.

Luonnollisestikaan Kisyeth ei voinut paljastaa Pawille synnyttäneensä Miserylle poikaa, joten narttu kasvatti pennun salassa. Se nimesi uroksen Koethiksi, mikä on lahkokieltä ja tarkoittaa mustarastasta. Kun Koeth (Lara) oli kasvanut ja oppinut tarpeeksi, Kisyeth lähetti nuoren poikansa puisessa tynnyrissä meren yli mantereelle kertomatta tämän olemassaolosta kenellekään.

Kisyeth tuli kantavaksi Blood Pawista ja synnytti tällä kertaa suuremman pentueen, julkisesti. Se synnytti neljä pentua, kolme narttua ja yhden uroksen. Pennut saivat nimikseen Ayrum (Cutte), Black Wish (lonelia à Mystical dragon), Sir Noroar De Madeline (Bunny --> Kuutamo) sekä Nivyva (Tucci).

Perhe eli jonkin aikaa varsin suloista elämää ja kaikista pennuista näytti kasvavan kunnon lahkolaisia. Eräänä myrskyisenä yönä Nivyva kuitenkin vanhempiensa kielloista huolimatta meni ulos kiipeilemään kallioille sillä seurauksella, että putosi liukkaalta kalliolta alas kivikkoon. Pentua luultiin kuolleeksi, eikä kukaan halunnut riskeerata henkeään kapuamalla liukkaita kiviä alas tarkastamaan tilannetta. Niinpä perhe jatkoi elämäänsä yhtä jäsentä vajaana.

Nivyva ei kuitenkaan ollut kuollut. Hevioso löysi pahoin loukkaantuneen pennun kivikosta ja otti sen huostaansa. Nivyva oli menettänyt muistinsa, lahkolaisuutensa, kaiken. Se kykeni muistamaan vain oman nimensä. Hevioso kasvatti pennun kuin omanaan ja Nivyvasta kasvoi uroksen tapaan kristinuskoinen. Hevioson jälkeen kaikki Befalasin alfat ovatkin olleet kristittyjä.

Näin saivat alkunsa Andriaanan ensimmäiset pennut sekä valtaisaksi ajan mittaan paisunut SuurSuku.


Lahkon asema saarella alkoi olla hieman turhankin ylivoimainen, joten pientä takapakkia oli jo aikakin saada. Lahkon vastustajien joukkoon liittyi Veronique (Mystical dragon), joka tunnetaan myös lisänimellä Valkosilmä. Tämän nimen nartulle antoi Misery tavatessaan tämän ensimmäistä kertaa.

Veronique ajautui saarelle ajatui saarelle pudottuaan itsetuhoisessa tappelussa mereen. Se oli jo aikaisemmin vannonut vihaavansa lahkoa ystävänsä Melanyn käännyttyä lahkoon ja pakottaessa Quen tappamaan itsensä. Ystävänsä vuoksi sokeutunut ja vihasta seonnut Veronique aloitti kuitenkin Andriaanan lahkolaisten hävittämisen toden teolla vasta taisteltuaan vihaamansa Miseryn kanssa menettäen melkein henkensä ja toisen takajaloistaan.

Veroniquen kuolemaksi koitui lopulta Herran voimilla kuolleista herätetty Melany, joka viilsi mielipuolisen ystävänsä kurkun auki ja upotti ruumiin suohon. Ennen kuolemaansa Kostajaksi itsensä nimennyt koira ehti kuitenkin tappaa monia lahkolaisia ja oli mm. ensimmäinen, jonka onnistui aiheuttaa näkyviä arpia Miserylle.


Puolenkuun klaani rantautui saarelle varsinaisesti vasta hieman Veroniquea myöhemmin, kun nartun sisarusten onnistui viimeinkin jäljittää saari sisarensa olinpaikaksi. Kahdeksasta Puolikuun sisaruksesta Andriaanassa on ollut seitsemän; Rubus (Mys), Bellis (Zizuka), Verbena (Mys), Veronica (Mys), Pinera (Kuutamo), sekä Cobaea (Tucci). Ainoastaan yksi Quen sisaruksista, Pinus, oli kuollut ennen saarelle lähtemistään. Vaikka Veronique oli aikaisemmin kieltänyt kuuluvansa enää sisarustensa muodostamaan klaaniin, nämä kuitenkin jatkoivat lahkolaisten vainoamista saarella sisarensa jäljissä, aiheuttaen huomattavaa tuhoa ja pelkoa lahkolaisten keskuudessa.

Veroniqen kuoleman jälkeen alkuperäisistä sisaruksista on jäänyt jäljelle enää kuusi. Sisarensa kuoleman lannistama Verbena heittäytyi alas kallioilta, mikä koitui sen kuolemaksi. Myöhemmin myös lahkolainen Raven (Mys) tappoi julmasti Veronican, jonka ainoa elossaoleva poika Fitzwilliam (Mys) jäi pääsi kuitenkin pakenemaan.

Puolikuiden lukumäärä on myös kasvanut saarelle saapumisen jälkeen, mm. Rubuksen ja Eqwijihharnalyothan eli tutummin Harhan (Mys) sekä Cobaean että Raukon (Yuki) jälkikasvulla.


Saarella jo jonkin aikaa majaillut Kheiron (Kuutamo), alkoi kerätä ympärilleen joukkoa, joka pikkuhiljaa paisui laumaksi. Koska laumaan pääsemiselle ei ollut lainkaan kriteereitä, se saavutti nopeasti suuren suosion ja jäsenmäärä kasvoi räjähdysmäisesti. Kheiron nimitti ensimmäisen jäsenensä Cloudin (Cutte) sekä Duncan-nimisen (Theis) uroksen upseereikseen johtajan tueksi. Lauma sai nimekseen Edera.

Koska Ederalla ei uutena laumana ollut osuutta alkuperäisen laumajaon mukaisista alueista, se valloitti hyvin nopeasti yhteisiin alueisiin kuuluvan kylän laitamilta korean kartanon, jota lauma alkoi pitää tukikohtanaan. Kheironin joukko kuitenkin kasvoi edelleen, eikä kartano pihapiireineen enää riittänyt ederalaisille. Kheiron upseereineen valloitti niin Djalan nurmikentän kuin Carmiksen metsänkin.

Ederan ensimmäiset upseerit luopuivat jo hyvin alkuvaiheessa viroistaan ja Duncanin paikalle nousi Dew (Sheena), Cloudin paikan otti Graphite (Zizuka).


Kisyethin tytär Black Wish (Mystical dragon) sekä Fealicyn poika Fereqhi (Mystical dragon) saivat lahkolaispentueen, johon syntyi viisi pentua. Pentujen ollessa likimain kaksi kuukautisia Misery käväisi pesällä tarkastamassa pesueen. Lahkon johtaja, jota oltiin alettu kutsua myös nimellä Misery Musta, oli ymmärtänyt, ettei sekään eläisi ikuisesti. Uros tarvitsi jatkajan, jonka kouluttaisi itse. Koska Miseryllä ei tiettävästi ollut jälkikasvua, se joutui hankkimaan suojattinsa muualta.

Vierailun päätteeksi koirasusi valitsi mukaansa albiinon urospennun, Goluben. Misery kasvatti pennun kuin omansa ja hyvä lahkolainen Golubesta kasvoikin. Yksivuotiaana se oli käännyttänyt ensimmäisen uuden lahkolaisen ja liki kaksivuotiaana se uhrasi ensi kerran lajitoverinsa Herralle. Tällöin Golube otti itselleen lisänimen Lunastaja.


Ei ollut mikään salaisuus, etteivät veljekset Hevioso ja Misery tulleet toimeen keskenään. Oli selvää, että kun nuo kaksi joskus tapaisivat kasvotusten, siitä tulisi ruma taistelu. Kun se päivä sitten koitti, oli kumpainenkin ehtinyt kasvattaa itselleen seuraajan. Hevioso oli harmaakuonoinen, kauniisti vanhentunut alfa, kun taas Misery etukäpälänsä metallijalkaan vaihtanut Herran palvelija.

Hevioso oli liikkeellä ottotyttärensä Nivyvan kanssa, Miseryn matkassa kulki Golube. Joukko törmäsi vahingossa Befalasin niityllä, ja veljekset ottivat rajusti yhteen. Taistelu päättyi, kun Hevioso kuoli Miseryltä saamiinsa vammoihin. Nivyva nousi johtajan paikalle, sillä Misery oli liian pahoin haavoittunut raivatakseen tuotakin tieltään. Misery poistui silmänsä menettäneenä oppipoikaansa nojaten, kun taas Nivyva hautasi kasvattajansa

Kovin kauaa ei Befalasissakaan surtu, sillä Nivyva synnytti kaksi pentua, Roccion (Zizuka) sekä Daseinin (Tucci).

Myös Carmiksen alfaksi noussut Nila (Kuutamo) aikoi luopua urastaan. Pieni pystykorva päätti seilata tovereidensa kanssa merille ja jätti virkansa Fiorelle (Lara).


Herralla on voima ohjailla palvelijoitaan miten Hän haluaa, antaa näille tehtäviä ja opastaa näitä elämässä. Niinpä saarelle saapui Tartaros (Pipsu), joka lähetettiin kohentamaan Lahkon asemaa Andriaanassa. Kaikessa hiljaisuudessa uros on alkanut kerätä ympärilleen pientä porukkaa, joka kutsuu itseään nimellä Hjéresat, puhdistajat. Tämän ryhmän tarkoituksena on syrjäyttää Lahkon nykyinen johtohahmo ja päästä näin vaikuttamaan Lahkon asioihin saarella.


Harva olisi aikoinaan uskonut Afuelin lähtevän sotimaan lahkolaisia vastaan, mutta toisin kävi. Pienen Fealicyn johtama valkeaturkkisten lauma joutui varsin ikävään asemaan lahkolaisen Melanyn (Mystical dragon) toimesta. Melany kiristi alfanpaikan itselleen heittämällä Fealicyn Afuelin hyiseen jokeen. Fealicyn pitkäaikainen ystävä, Piklo, koetti pelastaa toverinsa joutuen itsekin veden varaan. Fealicylla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin luovuttaa alfanpaikkansa Melanylle tai jäätyä yhdessä Piklon kanssa kuoliaiksi.

Afuelilaiset eivät kuitenkaan jättäneet asiaa tähän. Yhdessä Fealicy ja Piklo alkoivat levittää sanaa tapahtuneesta ja kerätä kasaan niitä uskollisia afuelilaisia, jotka eivät olleet peloissaan siirtyneet Melanyn puolelle. Melany sai kuitenkin tietää laumalaistensa juonista ja päätti kääntyä Lahkon puoleen. Lahkon kokouksessa yhteisesti päätettiin, että kun taistelun aika tulisi, olisivat kaikki Herran palvelijat ottamassa osaa taistoon. Tarkoituksena oli vallata Afuel kokonaan Lahkolle.

Itse sota käytiin Afuelin tasangolla. Lahkolaiset ja afuelilaiset iskivät rankasti yhteen ja kumpainenkin puoli kärsi mittavia tappioita. Taistelu kääntyi kuitenkin afuelilaisten eduksi, sillä Babylon (Zizuka) onnistui haavoittamaan Melanya kuolettavasti. Lahkolaisten johtajana patsastellut, jo tuohon aikaan vanha ja sokea Misery, sai nopeasti tiedon nartun kaatumisesta ja antoi joukoilleen vetäytymiskäskyn.

Vaikka tilanne olikin afuelilaisille varsin riemukas ja miellyttävä, mahtui siihen myös runsaasti surua. Monet olivat loukkaantuneet, ja joukosta löytyi myös lauman tärkeäksi vaikuttajaksi aikojen saatossa noussut Piklo. Befalasilainen Lucifer (Lara) sekä afuelilainen Yadaneth (Tucci) kuitenkin auttoivat siirtämään haavoittuneet suojaan luolaan ja monen viikon ajan kaksikko huolehti sodan uhreista parantaen monia, myös Piklon.

Afuelin sodan jälkeen valkeaturkit ovat olleet äärimmäisen tarkkoja siitä, ettei laumaan hyväksytä enää lahkolaisia. Afuel onkin koko Andriaanan ainoa lahkovapaa lauma.


Misery oli jo käymässä vanhaksi, lisäksi se oli sokeutunut. Ensimmäisen silmän oli vienyt uroksen oma veli Hevioso, toisen puolestaan Tartaros. Taistelu Tartaroksen kanssa olikin toinen taistelu, jonka uros on koskaan hävinnyt. Pian Afuelin taistelun jälkeen Herra kutsui Miseryn luokseen, uros oli oman osansa saarella tehnyt.

Luolille saapui pieni ryhmä lahkolaisia todistamaan uhrausta. Joukkoon kuuluivat Misery oppipojan lisäksi Ister (Lara), Jillian (Kuutamo) sekä Flenje (Tucci). Misery jätti joukkiolle lyhyet hyvästit, joiden päätteeksi Golube julistettiin Lahkon johtotehtäviin. Tämän jälkeen Golube viilsi mestarinsa kurkun auki sirpillään, ja uhrirukouksen saattelemana Misery Musta lähetettiin Herran huomaan. Miseryn jäännökset löytyvät luolaston uumenista suuren kivipaaden päältä vielä tänäkin päivänä.

Oli kulunut vuosia siitä, kun Kisyeth lähetti poikansa Koethin mantereelle. Herran opastamana nuori uros oli kuitenkin palannut saarelle, mikä tapahtui hyvin pian Miseryn kuoleman jälkeen. Nopeasti uros kartoitti tilanteen saarella, tutustui kahteen elossa olevaan sisarpuoleensa ja sai kuulla Goluben asemasta Lahkon johdossa. Mikäli Misery olisi tiennyt pojastaan, olisi Koethista luonnollisesti tullut seuraava johtohahmo. Siispä Koeth alkoi juonitella Golubea vastaan. Ensimmäisen siirtonsa se teki liittymällä Tartaroksen joukkoihin, onhan uroksilla yhteinen päämäärä; suistaa Golube alas vallasta.


Ederan alfa Kheiron oli aiemmin mantereella ollessaan siittänyt itselleen pojan, Brandonin (Kuutamo), joka oli aiemmin majaillut Andriaanassa poistuen sitten hetkeksi mantereelle. Brandon oli sokea, mutta lahkolaisuus ja Herran suopeus olivat antaneet tälle kyvyn erottaa elolliset olennot muusta ympäristöstä edes jollain tavalla.

Brandon oli aiemmin vannonut kostavansa Kheironille vääryydet, joita se oli joutunut kokemaan. Saarelle uudemman kerran saavuttuaan Brandon etsiytyi Ederan kartanolle yhdessä sukulaisensa Thornin (Kuutamo) kanssa, valmiina kostamaan.

Kheiron oli hankkinut itselleen jatkajan. Nuori susiuros nimeltään Roi (Sheena) tulisi ottamaan alfanpaikan Kheironin kuoleman jälkeen. Hyvin pian sekin aika koitti, sillä Brandonin ja Kheironin taistelusta ei tullut mitenkään erityisen edullinen Kheironin kannalta. Brandon työnsi isänsä alas kartanon katolta tuhoisin seurauksin. Kheiron oli kuollut.

Roista tuli luonnollisestikin Ederan johtaja. Asemanvaihdokset eivät kuitenkaan loppuneet siihen, vaan pian Kheironin kuoleman jälkeen Ederan upseeri Dew luovutti paikkansa nuoremmalleen, Divian-nimiselle (Kuutamo) susiurokselle.

Kheironin loppuaikoina Ederaan perustettiin myös vartiokaarti, jonka tehtävänä on pitää ulkopuoliset poissa Ederan mailta. Vartiokaartiin kuuluvat tunnistaa sinisestä kangaspalasta tai huivista jossain päin kehoa.


Befalasin alfa Nivyva oli koko pitkän elämänsä ajan ollut yksi Andriaanan vainotuimmista henkilöistä. Ensin vääräoppista (ei-lahkolaista) narttua jahtasi sen oma äiti, myöhemmin tämän sisaret. Luonnollisesti Nivyva oli opastanut ainoaa pentuaan Rocciota (Daseinin uskottiin hukkuneen) alfan velvollisuuksiin liittyen ihan tulevaisuutta ajatellen.

Nivyvan aika koitti samaisella niityllä, jolla sen rakastama Hevioso oli aikoinaan kuollut. Nivyva oli onnistunut surmaamaan niin äitinsä kuin toisen sisarensa Black Wishinkin, joten naaraan ainoa uhka oli enää Sir Noroar De Madeline. Nivyva ja Noroar kohtasivat toisensa niityllä, eikä se ollut mitenkään erityisen rauhanomainen kohtaaminen. Siskokset onnistuivat haavoittamaan toisiaan kuolettavasti.

Niitylle saapuivat Koeth, Roccio sekä Noroarin poika Eclipse (Sheena). Koeth huolehti Noroarin hautaamisesta, kun taas Roccio sekä Eclipse hautasivat yhdessä alfansa Hevioson rinnalle.


Hjéresat piti hiljaista kokousta metsässä, kun Koeth (Lara) tuli ilmoittamaan paikalla niin ikään suurena laumana liikkuvasta joukosta puolikuulaisia. Tartaros järjesti joukot nopeasti hyökkäykseen – olihan tilanne mitä mainioin osoittamaan Lahkon mahtia Puolikuusta.

Taistelu oli tasaväkinen ja raju, ja kumpainenkin osapuoli menetti jäseniään. Rankimman menetyksen koki kuiten Hjéresat, sillä Vendetta (Mystical dragon) onnistui antamaan Tartarokselle lopullisen kuoliniskun. Tieto johtajan kuolemasta saavutti nopeasti lahkolaiset, jotka kerääntyivät kituvan Tartaroksen ympärille puolikuulaisten poistuessa hiljaa paikalta. Tartaros nimitti uudeksi johtajaksi Koethin, joka otti tehtävän nöyränä vastaan. Ilman alkuperäistä johtajaansa Hjéresat ei kuitenkaan ole enää sama asia, vaan ryhmittymä alkoi hiljalleen erkaantua.


Yelenha Verimerkki (Tucci) oli jo jonkin aikaa toiminut Djalan käskynhaltijana, kun Kallo päätti jättää paikkansa ja myöntää alfan arvonimen naaraalle. Yelenha johti laumaansa jonkin aikaa yksin, mutta myöhemmin saarelle rantautui nartun sisko, Serenha Käärmeensilmä (Mystical dragon), joka asettui sisarensa rinnalle johtamaan laumaa. Alfakaksikko kaihersi edelleen Ederalle menetetty nurmikenttä, ja yhdessä ne punoivat juonen, jonka avulla menetetty alue saataisiin takaisin.

Yelenha ja Serenha kaappasivat Susiklaaniin kuuluvat pennut, Irenin (Ish) ja Ciarin (Pipsu). Pennut olivat Ederan upseerin, Irianin (Pipsu) jälkeläisiä, ja ederalaiset toki kaipasivat niitä takaisin kotiin niin vahingoittumattomina kuin suinkin. Djala vangitsi sudenpennut tarkoin vartioituun latoon ja lähetti Lackin (Lara) sekä Niyn (Narri) viemään Ederan johdolle viestiä siitä, että pennut oli mahdollista saada takaisin vain, jos ederalaiset suostuisivat luovuttamaan nurmikentän takaisin Djalalle.

Asiasta neuvoteltuaan Ederan johto suostui, ja Djala sai kuin saikin alueensa takaisin. Alfaparin juoni onnistui mainiosti, ja kaksikko nauttiikin alaistensa entistä suuremmasta kunnioituksesta.


Edera on ongelmissa Djalan pienennettyä valtavan lauman alueita. Lauman on siis nopeasti tehtävä jonkinlainen siirto alueiden suhteen, tai muuten jäsenet voivat käydä tyytymättömiksi.

Lahkolaiset ja Djala sen sijaan ovat hyvää pataa. Erään myrskyisen yön seurauksena Djalan saarelle rantautui ihmisten laiva, jonka lahkolaiset huomasivat ensimmäisinä. Golube, Lahkon jo hieman horjuvan mielenterveyden omaava johtaja, päätti parantaa asemaansa lahkolaisten keskuudessa ja neuvotella laivan omistuksesta Djalan johdon kanssa. Yelenha Verimerkki ja Golube tekivät sopimuksen - Lahko saa laivan ja saaren, mikäli tulee auttamaan Djalaa, mikäli lauma joutuu kahnaukseen Ederan tai jonkin muun lauman kanssa. Tämähän on mainio sopimut Djalan kannalta, sillä lahkolaisia on liki jokaisessa laumassa, jolloin sisäpiirin tieto kulkee kaikkein parhaiten.