 Nimi: Kulta Sukupuoli: Narttu Laji: Susi Ikä: 3½ vuotta Lauma: Edera Susiklaanilainen Ja samassa Opfern oli siinä. Epäkuolleen näköinen koira, jonka silmä roikkui poskella ja sisuskalut paistoivat lukuisista kehon auki revityistä kohdista. Kulta vilkaisi mielikuvitusystäväänsä peloissaan. "Opfern?" Narttu kysäisi pienellä äänellä kuin tukea hakien. Revitty koira käänsi katseensa narttuun. "Tapa." Opfernin käsky kaikui Kullan päässä. Narttu inahti ja luimisti korviaan. "Mutta..." Se koetti pistää vastaan, mutta yksisilmäisen mielikuvituskoiran ilme hiljensi nartun. Se oli käsky, ja Opfern oli pelastanut Kullan hengen. Silmät laajenneina, kauhunsekainen ilme naamallaan Kulta käänsi katseensa vieraaseen urossuteen. Tapa. Hampaat olivat jääneet irvistämään. |
ULKOISESTI
>>Profiilikuva<<
Kultaa ei voi hyvällä tahdollakaan kuvailla erityisen susimaiseksi. Se on rakenteeltaan omituinen, pienikokoinen ja hintelä, hyvin laiha ja sotkuisen näköinen otus. Naaraan turkki on hapsuttunut omituiseksi, takkuiseksi karvaksi pitkin sen laihaa kehoa. Kylkiluut ja selkäranka erottuvat selkeästi. Karva on väriltään likaisen kullanruskeaa, joskin nartun kumpaistakin lapaa koristaa kaksi ruosteenväristä raitaa. Kullan häntä muistuttaa lähinnä pulloharjaa. Sen selkä on vääntynyt jatkuvan kyyryyn asentoon, eikä narttu saa niskansa rakennevian vuoksi koskaan kohotettua päätään kunnolla ylös ilmaan. Mitenkään lihaksikas Kulta ei ole, sitkeä ja luiseva otus.
Suden silmät ovat hyvin suuret, pistävänkeltaiset kapistukset, joissa on luonnottoman pienet pupillit. Silmät kiiltelevät oudosti hämärässä, ja saavat naaran näyttämään väkisinkin vajaamieliseltä. Kullan kasvoilla on alati omituinen, leveä virne, jota ei kovin helposti pois pyyhitäkään. Sen alakulmahampaat ovat ylimittaiset ja tunkeutuvat ylähuulen päälle aiheuttaen sudelle ässävian. Vaalean lihan värinen nenä ja suuret, repaleisiksi järsityt korvat sekä suupielestä valuva kuolanoro kruunaavat pitkäkoipisen suden ulkonäön.
SISÄISESTI
Narttu haluaisi olla ystävällinen ja iloinen kaikille, mutta se epäonnistuu siinä varsin kehnosti. Se kärsii jonkinasteisesta mielenhäiriöstä, ja voi sen vuoksi tehdä mitä omituisimpia asioita täysin odottamatta. Sen mielialat ailahtelevat miten sattuvat, joskus jopa kesken toimien. Kullalla on myös mielikuvitusystävä nimeltään Opfern, ja narttu tottelee tämän käskyjä sen suuremmin ajattelematta.
Kulta haluaisi olla kaikkien ystävä, ja se hakeekin ympäriltään lämpöä ja ystävällisyyttä. Näiden haaliminen on melkoisen hankalaa nartun omituisen ulkonäön ja luonteen vuoksi. Ilkeä se ei ole, ainakaan omasta tahdostaan. Se koettaa olla rehellinen ja avoin. Susi on hyvin seurallinen ja ystävällinen, vaikka sillä toisinaan on vaikeuksia ymmärtää muiden sanomia asioita täydellisesti. Lisäksi nartulla on tapana vajota omiin maailmoihinsa.
Narttu on tottunut mielikuvitusystäväänsä Opferniin ja pitää tätä ihan oikeana koirana. Siitä on omituista, jos juttutoveri ilmoittaa, ettei kykene näkemään tai kuulemaan Opfernia. Tätä ominaisuutta Kulta pitääkin muiden heikkoutena, ja on hieman harmissaankin siitä. Kullasta olisi hauskaa esitellä Opfern muillekin, se itse kun ystäväänsä rakastaa.
Kulta kokee toisinaan hyvin voimakkaita pelkotiloja, jotka voivat laueta mm. pimeistä ja ahtaista paikoista, vieraista henkilöistä tai jostain käyttäytymistavasta. Nämä pelkotilat ovat lähinnä sen nuoruusaikojen ikävien kokemusten aiheuttamia.
Kulta pelkää kipua ja sitä, että sitä satutetaan. Myös ajatus kuolemasta kammottaa sitä valtavasti. Narttu näkee usein painajaisia ja itkee myös hyvin herkästi. Opfern ilmaantuu paikalle hyvin usein Kullan tuntiessa itsensä uhatuksi ja ohjaa nartun puolustamaan itseään mitä raivoisimmalla tavalla. Ilman mielikuvitusystävänsä tukea narttu ei kuitenkaan uskalla käydä muita vastaan, sillä se tietää itsekin olevansa heikko ja hintelä.
Mikään saalistajakaan susi ei ole. Se ei kykene juoksemaan kovinkaan lujaa omituisen rakenteensa vuoksi, eikä sen kestävyyskään ole kovin kaksinen. Kulta on kuitenkin opetellut saalistamaan pieniä jyrsijöitä, lintuja ja kaloja, joiden voimin se selviää hengissä. Ravinnon vähyys selittääkin pitkälti nartun kitukasvuisuuden ja laihuuden.
Hampaidensa vuoksi Kullalla on ässävika, ja se sössöttää puhuessaan. Samasta syystä sillä on myös taipumusta kuolaamiseen. Sen nauru on omituista ja hinkuvan kuuloista, eikä sitä aina ihan nauruksi meinaa tunnistaakaan. Innostuessaan susi roikottaa pitkää kieltään suupielestään ja kuolaa.
MENNEET AJAT
Kulta syntyi monen muun sudenpennun kanssa Ederan kartanossa, ja varsin hienoon sukuun syntyikin. Se on Ederan alfan tytär. Samaan pesueeseen kuluivat myös Shala, Azallac, Deana, Kerwan, Hallayö ja Irian. Kulta-parka sai kuitenkin jo hyvin nuorena ymmärtää, ettei sen kaltaisia vajaavaisia olentoja siinä suvussa kaivattu, eivätkä sen välit sisaruksiin ja muuhun sukuun olleet koskaan erityisen läheiset. Kulta tuli toimeen täyspäiväisesti vain veljensä Deanan kanssa. Pahiten Kulta otti yhteen sisarensa Shalan kanssa. Sisko repi Kullan molemmat korvat rumaan kuntoon ja nyt narttu lähinnä pelkää sisartaan. Pennun äiti kuitenkin rakasti sitä ja piti Kullasta huolta enemmän kuin muista pennuista.
Kullan isoäiti Dew ei myöskään ollut ihastunut vammaisesta pennusta. Se halusi mokoman tahran pois hienosta suvustaan niin pian kuin mahdollista. Dew komensikin Divian-nimisen uroksen hoitamaan Kullan siististi pois päiviltä. Divian näytteli Kullan ystävää, ja huiputti nartun mukanaan kellariin. Uros pahoinpiteli narttupolon miltei hengiltä ja lukitsi sen kellariin kuolemaan. Kellarissa Kulta kohtasi ensimmäistä kertaa mielikuvitusystävänsä Opfernin, joka sanoi auttavansa nartun ulos kellarista. Koko kamaluus päättyikin pakomatkaan Kullan serkun, Argenin avustuksella. Kultaturkkinen narttu ihastui serkkuun ja suorastaan palvoo tätä, pelastihan Argen sen hengen. Opfernin mukaan juuri se kutsui Argenin pelastamaan Kullan kellarista, ja Kulta on sille koko elämänsä velkaa. Juuri tämän velan vuoksi Kulta tottelee Opfernia niin hanakasti asiassa kuin asiassa.
Pitkän aikaa Kulta eli yksin peloissaan ja säikkynä. Se tutustui kuitenkin Viper-nimiseen narttuun, jonka kanssa se ystävystyi. Nartuilla on melko samanmoinen ajatusmaailma, joten ne viihtyivät mainiosti toistensa seurassa. Tapaaminen Viperin ja parin muun mukavan koiran kanssa sai Kullan löytämään edes rahtusen kadonneesta itseluottamuksestaan. Se sai muutamia uusia ystäviä, mutta pitää silti uusia tapaamisia pelottavina.
Kerran narttu törmäsi niityllä Mikaru-nimiseen suteen, jota Kulta pelkäsi lähinnä tämän sukupuolen ja lajin takia valtavasti. Opfern ohjaili nartun pelkotilaa siihen malliin, että se koetti tappaa itseään voimakkaamman suden. Hienosti pärjännyt kulta jäi lopulta alakynteen ja luikki pakosalle tilanteesta.
Aikansa Ederan alueita välteltyään se päätti lähteä etsimään perhettään kartanon mailta.
|
PELEJÄ -Pentupeli - Uusi sukupolvi - Koko perhe -Kellariin lukitseminen - Kuolemaantuomittu - Divian, Argen -Kulta tappelee - Myyrämetsällä - Mikaru Peleihin on merkattu vain ne pelit, joita pidän tärkeimpinä. SUKU Isä: Roi Emo: Grace Sisarukset: Shala, Azallac, Deana, Kerwan, Hallayö ja Irian  TUTTAVUUDET Ystävät: Viper Pitää: Argen, Ookami, Halinarka Ei pidä: Divian, Dew Vihaa: - Tuttavuuksiin on merkattu vain tärkeimmät suhteet eikä puolisoa, jälkikasvua tai sisaruksia. |
GALLERIA
VIERASTAIDE
Kulta syntyi 31.12.2007
Pelipaikka: Andriaana
Pelittäjä: Lara, metallisoturi@ hot mail.com